Luetun ymmärtäminen

• Esimerkki melkein pääsykoetasoisesta tehtävästä
• Pitkä teksti, kohtalaisen vaikeat vaihtoehdot
• Pääsykoetehtävät voivat olla vielä vaikeampia
• Lue teksti ja vastaa kysymyksiin
• Vastaa kysymyksiin “Aloita visa” -painikkeesta

---

Teksti: Tutkimusmenetelmien verkkokäsikirja
Julkaisija: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Lisenssi: CC BY 4.0

Tutkimusprosessi alkaa suunnitteluvaiheella, ihmettelyllä ja ideoinnilla. Mitä tutkisin, miksi ja millä tavoin? Tutkia voi käytännöllisesti katsoen lähes mitä tahansa. Tärkeää on ottaa tutkimuksen kohteeksi aihe, joka itseä kiinnostaa ja jonka valinta voidaan perustella tieteellisesti relevantiksi eli tutkimisen arvoiseksi. Tutkimusaiheen voi keksiä itse, sitä voi ideoida yhdessä ohjaajan kanssa tai se on voitu osoittaa valmiina vaikkapa työharjoittelupaikasta. Vaikka tutkimusprosessi usein eteneekin tutkimusongelmista menetelmävalintoihin ja aineistonkeruuseen, joskus prosessi voi toimia toisin päin. Tutkimusidea voi lähteä liikkeelle jo aiemmin tuotetusta ja arkistoidusta aineistosta, josta keksitään ja jalostetaan tutkimusongelmat. Tällöin on tärkeää huomioida, missä kontekstissa aineisto on syntynyt ja arvioida, soveltuuko aineisto tällaiseen uudelleentarkasteluun.

Tärkeää on kuitenkin määritellä ja rajata ongelma siten, että siihen pystyy löytämään vastauksen tutkimuksen keinoin. Hyvä yleisohje on välttää pintaraapaisua laajasta ilmiöstä ja pyrkiä sen sijaan jonkin kapeamman osa-alueen perusteellisempaan tarkasteluun. On hyvin mahdollista, että tutkimusongelmat muuttuvat matkan varrella, sillä usein ongelmat kristallisoituvat vasta tutkimusprosessin edetessä. Tutkimusongelmilla on tärkeä tehtävä. Ne pitävät tutkimusta koossa ja estävät tutkijaa lankeamasta tutkimuksen kannalta epäolennaisille sivupoluille.

Kiinnostavan tutkimusaiheen valitsemisen jälkeen on aika pohtia, mitä itse asiassa haluaa tietää aiheeseen liittyen. Tutkimuksen rajaaminen tarkoittaa ennen muuta tutkimusongelman asettamista. Laadullisessa tutkimuksessa ongelmanasettelu on yleensä melko joustavaa ja joissakin tilanteissa ei ole tarpeellista määritellä tarkkoja tutkimusongelmia, vaan tutkimukselle voi asettaa yleisluontoisemman tutkimustehtävän.